Tänään joulukuisena lauantaina ulkona tulee lunta kuin aisaa. Nyt aamu yhteentoista mennessä on lunta maassa jo useampi senttiä vuorokauden satamisen jälkeen.
Ajattelin muutaman rivin näpytellä ajatuksia niiden selkeyttämiseksi itsellenikin, esikoisen roikkuessa jälleen samaan aikaan niskassa.
Ajattelin että jossakin kohtaa blogia voisi kääntää kolmannen sivun. Kolmannen aiheen. Meidän tapauksessa se olisi luonnollisestikin kolmannen lapsen yrittäminen.
Nyt kun vuosi vaihtuu ja aihe on meille tullut käytännön tasolla esille on siitä luontevaa kirjoittaa.
Alkuun en siitä mahdottoman tarkasti kirjoittanut koska blogi oli alunperin anonyymi toisin kuin nyt, kun blogilla on satoja lukijoita jotka tuntevat kirjoittajan jollakin tapaa ainakin.
Meille lapsen saaminen on ollut käytännössä mahdotonta siten kuin se muille on luonnollista.
Kuvittelin sen aikanaan olevan hyvinkin helppoa ja ehdinkin työkaverilleni vastata kysymykseen milloin meille tulee vauva, vastata että sitten kun teillekkin tulee. Heidän vauvansa oli juuri syntymässä muutaman kuukauden kuluttua.
Silloin olimme juuri aloittaneet vauvan saamis haaveilut ja kuvittelin että saamme sellaisen, ehkäpä puolessa vuodessa,korkeintaan vuodessa.
Siitä on nyt yli kaksitoista vuotta, esikoisemme ollessa vasta kolme.
Muutama kuukausi tyttäremme menehdyttyä olimme molemmat sitä mieltä että tulemme vielä yrittämään seuraavaa lasta.
Koska meillä tämä yrittäminen tarkoittaa keinohedelmöitystä ja/tai solun istuttamista, täytyy siihen varata aika ja sitä ennen miettiä ajankohta milloin haluaa asian viedä eteenpäin. Täytyy olla myös tietyllä tasolla valmis mahdollisiin uusiin ilon hetkiin, vuodattamaan onnen kyyneleet ja siitä mahdollisesti seuraaviin pettymyksiin.
Ajankohdan ollessa suunniteltua on sitä ennen mahdollista aina kiusata itseään joka tarkoittaa lapsen luomu-saamista.
Samaan aikaan kun jännität viikkoa kun selviää alkaako vaimolla ”ne”, samaan aikaan pyörii päässä se epätoivon tunne kun tiedät että, alkaa ” ne”.
Näin on kuitenkin tapahtunut jo niin monta vuotta, mutta jostakin syystä sitä miettii että mitäs jos tällä kertaa kuitenkin onnistuisi ja silti ei onnistu, se on jotenkin niin ärsyttävää.
Ja kun ei siihen ole tutkimusten mukaan mitään lääketieteellistä syytä miksi asianlaita näin on. Se vaan on.
Toiset kun tekee lapsia kahden kesken omissa oloissaan, kertomatta siitä kellekään, meillä se tehdään siten että hormonipoliklinikalta kerrotaan milloin ja miten edetään ja sitten sovitaan omat aikataulut sen mukaan ja jos on jotakin menoa, ne perutaan.
Ja sitten jännitetään.
Ja kun epäonnistuu, voit vaan kuvitella sitä tunnemyrskyä pään sisällä, joka on kuin lusikalla sekoittaisi kahvikuppia. ”Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.” Sanoo sanontakin.
Alussa mainitsemani keinohedelmöitys/solun istutus tarkoitti sitä että meillä on vielä yksi mahdollisuus ennen keinohedelmöityksen täydellistä alusta aloittamista.
Mahdollisuus tarkoittaa sitä että hormonipoliklinikalta on pakastimessa vielä yksi huurunenä eli valmis solu istutettavaksi.
Mitäpä luulet mitkä ovat paineet tämän yhden solun suhteen???
Vaihtoehtona kun on naisen hormoonihoidot eli hormoonien kemiallisen säätelyn kautta saadut munarakkulat, jotka yhdistetään työstämiini kelvollisiin siittiöihin.
Näistä sitten katsotaan mikä munarakkula-siittiö yhdistelmä lähtee kypsymään soluksi asti. Niitä voi olla vain yksi, tai sitten niitä on viisi.
Sulatus vaiheen jälkeen voi olla että viidestä selviää kaksi tai yksi.
Jos ja kun saamme kolmannen lapsen alulle tulee meidän olla myös valmiita eritysseurantaan sikiön kehittymisen suhteen. Toisaalta taakka, toisaalta onni kun yhteiskunta ”suojelee” uusilta pettymyksiltä.
Ja tähän kaikkeen kun palaa sata-lappusta kuin klapia kiukaassa ja kuukausia kuin raskaus aikaa on olo kuin pitkän työpäivän jälkeen. Tätä olo tilaa vain kestää aika pitkään. Siitä ikäänkuin tulee kroonista. Olotila johon et voi kuin sopeuttaa itseäsi. Olotila jota kukaan vastaavia asioita kokematon ei voi ymmärtää.
Nyt kuitenkin olemme alkumetreillä suunnittelussa. Nähtäväksi jää miten meidän käy.
Merkinnät RSS-syötteenä