Vihdoin koitti päivä jolloin näin omin silmin sellaista mitä oli todella odottanut.
Se näky, toisen kautta rauhoitti, toisen kautta tuli levoton olo. Se viisikymmen millinen elämän alku oli oikeasti olemassa, sen sydän sykki ja sillä oli kaikki asiat juuri niinkuin ne vaan voivat olla.
Alkaa todellinen valmistautuminen siihen päivään kun mikään ei tule olemaan enää kuin ennen. Tai jos ei liioitella niin moni asia ainakin tulee muuttumaan jälleen kerran.
Jos nyt olen voinut sanoa tehneeni ja ajatelleeni ”edellisessä elämässäni” eli ennen esikoisen syntymää tulee lause muuttumaan muotoon ”kaksi elämää sitten”.
Mitä kaikkea sitä pitää fyysisesti valmistella ennen ”muuttopäivää”?
Ainakin talousasiat ovat olleet mielessäni hyvin usein ,jo nyt. On selvää että menot kasvavat ja vanheimpainraha kaudella tulot tippuvat. Ja nuo kuuluisat yhdeksän kuukautta hupenevat työläisen kaksi kertaa kuussa tulevien tilipäivien odottamiseen, jolloinka huomaa että rahaa ei jäänyt liiemmin taaskaan säästöön kun on saanut kaikki laskut maksettua.
Merkinnät RSS-syötteenä