Kesäkuu 2014
Koitti päivä kun olimme sopineet lapsemme ruumiin hakemisesta patologian osastolta.
Haku sovittiin tehtäväksi heti aamu kahdeksalta,joka oli varmasti meille hakijoille hyvä ajankohta.
Hyvä siksi että asiaa ei ehdi aamulla murehtia ja heti heräämisen jälkeen on pää vielä niin tokkurassa että pysyy hyvin kasassa tuon toimituksen ajan.
Päästyämme perille oli osaston vahtimestari hoitajien vihreä ammattiasu päällään meitä vastassa. Hän tuntui hyvin sympaattiselta ja otti osaa suruumme.
Lapsemme oli kappelissa samaiseen ”sairaala arkkuun” aseteltuna johon hän jäi viimeksi nähdessämme.
Olin varautunut näkemään jotakin ihmismielelle sopimatonta, mutta näky oli yhtä levollinen kuin syntymän jälkeinen yhteinen aikamme.
Hänet oli aseteltu liinoihin hyvin kauniisti jolloin liinojen välistä näkyivät vain pienet kasvot.
Liinan päälle oli laitettu kaksi valkoista kukkaa.
Matka ulko-ovelta autolle tuntui hyvin rauhalliselta ja sitä hetkeä ja lapsemme muistoa kunnioittavalta.
Päästyämme perille hautausmaan kappelille oli toimitus siellä hyvin nopea.
Arkku käsivarsilla ei tarvinnut kävellä kuin muutama metri kun sain laskea arkun kuljetuskärryn päälle. Vaihdoimme hautausmaan työntekijän kanssa muutaman sanasen käytännön asioista ja lähdimme jatkamaan matkaamme muille asioille.
Merkinnät RSS-syötteenä